Lomakorvaus

Mikäli et pidä vuosilomaa työsuhteen aikana, lomat korvataan sinulle rahana. Tätä nimitetään lomakorvaukseksi. Lomakorvaus on rahallinen kompensaatio kertyineistä vuosilomista, mitä sinä et ole pitänyt. Yleensä lomakorvauksen saa kesätyöntekijät, koska heidän työsuhteensa on lyhyt ja sen aikana ei ole muutenkaan tarkoitus pitää ylimääräisiä lomapäiviä, vaan olla sorvin ääressä maksimaalinen aika kesällä.

Yleensä lomakorvausta maksetaan työntekijälle:

  • joka ei ole voinut työkyvyttömyyden vuoksi pitää lomaa
  • joka lähtee suorittamaan asepalvelusta, vapaaehtoista asepalvelusta tai siviilipalvelusta
  • jolla on pitämättä jäänyttä säästövapaata ja jonka työsuhde päättyy
  • jolla on pitämättä jäänyttä säästövapaata ja jonka työsuhde muuttuu osa-aikaiseksi
  • jolla on pitämättä jäänyttä säästövapaata ja joka lomautetaan toistaiseksi.

Suomessa työntekijälle kertyy vuosilomaa 2,5 päivää jokaista töissä vietettyä kuukautta kohden tai 2 päivää, jos työsuhde on  työsuhteen päättyessä tai lomanmääräytymisvuoden mukaan, jatkunut alle vuoden.  Lomanmääräytymisvuosi Suomessa on 1. huhtikuuta – 31. maaliskuuta.  Normaalisti Suomalaisilla on vuosilomaa keskimäärin 25 päivää. Tähän lisätään vielä yleiset vapaapäivät (10 kpl), eli vuodessa lomaa työntekijälle on kaiken kaikkiaan 35 päivää.

Osa-aikatyössä ja lyhytaikaisissa työsuhteissa (kesätöissä) vuosiloma maksetaan rahakorvauksena ja sen kertymistä lasketaan prosentteina palkasta. Tällöin alle yhden vuoden työsuhteissa lomakorvausta kertyy 9 % palkasta ja vähintään yhden vuoden työsuhteissa 11,5 % palkasta. Osa-aikatyössä lomakorvausta kertyy jo vähintään kuuden tunnin työsuhteessa.

Käytännössä täysipäiväinen kesätyöntekijä saa oikeasti palkkaa päiviltä jotka on hän on töissä + kahdelta ylimääräiseltä päivältä per kuukausi. Kesätyöntekijä saa yleensä lomakorvauksen viimeisessä palkassaan.

Lomakorvaus työsuhteen päättyessä

Jos työsuhteesi päättyy, sinulla on oikeus saada lomiesi sijasta lomakorvaus kaikista pitämättömistä lomista. Vuosilomalaki muuttui 1.5.201 seuraavasti:

”mikäli työsuhde on muuttunut osa-aikaisesta kokoaikaiseksi tai päinvastaisesti, korvataan pitämättä jäänyt loma joko prosenttikorvauksella tai työajan suhteessa, riippuen muutoksen tapahtumisesta. Jos työaika on muuttunut kesken lomanmääräytymisvuotta, suoritetaan 9 % tai 11,5 % korvaus. Mikäli työajan muutos on tapahtunut vasta lomanmääräytymisvuoden päätyttyä, ansaitun työajan suhteessa. Tämä muutos koskee 1.4.2013 lukien ansaittuja ja niiden perusteella korvattavia lomia.”

Jos olet aloittanut työsuhteesi keskellä kuukautta ja se päättyy keskellä kuukautta, nuo vajaat kuukaudet lasketaan yhteen. Jos yhteenlaskettu työaika vastaa yhtä täyttä lomanmääräytymiskuukautta, saat siltäkin ajalta lomakorvauksen. Siis mikäli, et ole saanut jo lomaa tai lomakorvausta siltä ajalta.

Lomakorvaus kuten muutkin työsuhteesta johtuvat saatavat on maksettava työsuhteen päättyessä, ellei toisin sovita.

Lomakorvaus laskuri

Lomakorvauksen laskemiseen on olemassa muutamia laskureita, jotka löytyvät netistä. Voit käyttää esimerkiksi tätä:

http://www.vuosiloma.fi/

Vuosilomalaki lomakorvaus

Mitä vuosilomalaki sanoo lomakorvauksesta? Tässä muutamia oleellisia poimintoja aiheesta:

Lomakausi tai kesälomakausi

Lomakausi on 2.5. – 30.9. Kesäloma on yleensä sijoitettava tälle ajalle.

Talvilomakausi

Talvilomakausi on 1.10. – 30.4. Talviloma (24 lomapäivää ylittävä lomanosa) pitää sijoittaa tälle ajalle.

Lomanmääräytymisvuosi

Lomanmääräytymisvuosi alkaa 1.4. ja päättyy seuraavana vuonna 31.3.

Arkipäivä

Vuosilomapäiviä ovat kaikki arkipäivät. Arkipäiviä ovat muut viikonpäivät kuin sunnuntait, kirkolliset juhlapäivät, itsenäisyyspäivä, jouluaatto, juhannusaatto, pääsiäislauantai ja vapunpäivä (yleensä kalenterissa punaisella merkityt päivät). Vuosilomajaksolle sijoittuvat lauantait lasketaan siis lomapäiviksi.

Lomapäivä

Vastakohta edelliselle kohdalle (arkipäivä)

Säästövapaa

Työntekijällä on oikeus säästää osa vuosilomastaan myöhemmin pidettäväksi.

14 päivän sääntö

Vuosilomaa kertyy 2 tai 2,5 päivää kultakin täydeltä lomanmääräytymiskuukaudelta. Täysi lomakuukausi on sellainen kalenterikuukausi, jona työntekijä on ollut työssä vähintään 14 päivänä (tai nämä päivät tai osa niistä ovat olleet vuosilomalain 7 §:ssä tarkoitettuja työssäolon veroisia päiviä).

35 tunnin sääntö

Vuosilomaa kertyy 2 tai 2,5 päivää kultakin täydeltä lomanmääräytymiskuukaudelta. Täysi lomakuukausi on sellainen kalenterikuukausi, jona työntekijä on ollut työssä vähintään 35 tuntia (tai nämä tunnit tai osa niistä ovat olleet vuosilomalain 7 §:ssä tarkoitettuja työssäolon veroisia tunteja).

14 päivän sääntöä ja 35 tunnin sääntöä ei sovelleta samanaikaisesti. Vain toinen tulee kerrallaan sovellettavaksi. Kun työntekijä siirtyy osa-aikaiseksi, on kuitenkin mahdollista, että työsuhteeseen sovelletaan ensin 14 päivän sääntöä ja tämän jälkeen 35 päivän sääntöä.

Lomaltapaluuraha tai lomaraha

Lomarahasta/lomaltapaluurahasta ei ole säännöksiä vuosilomalaissa, vaan siitä sovitaan työehtosopimuksessa. Lomaraha/lomaltapaluuraha on hyvin usein 50 % lomapalkasta. Tarkista asia omasta työehtosopimuksesta. Tarkennuksena siis, että lomakorvaus ei ole sama asia kuin lomaraha, joka on lyhennys sanasta lomaltapaluuraha.

Lomapalkkalaskelma

Työnantajan on annettava työntekijälle lomapalkkalaskelma lomapalkan tai lomakorvauksen suuruudesta ja sen määräytymisperusteista.

Lomapäivien pyöristäminen

Loman pituutta laskettaessa lomapäivän osa pyöristetään seuraavaan täyteen päivään. Joko ylös- tai alaspäin. Esimerkiksi työntekijä, joka on ansainnut 27,5 vuosilomapäivää, saa 28 päivän loman, koska 0,5 pyöristetään ylöspäin.

Työssäolopäivien veroinen aika

Työntekijä ansaitsee vuosilomaa työssäoloajalta. Vuosilomaa ansaitaan myös työssäolon veroisilta poissaolopäiviltä, joista on luettelo vuosilomalain 7 §:ssä.

Lomapalkka ja lomakorvaus

Lomapalkalla tarkoitetaan vuosilomapalkkaa. Lomapalkka on palkkaa jonka saat siltä ajalta kun olet vuosilomalla. Jos olet lomalla vain osan kuukautta, silloin lomapalkka lasketaan jakamalla kuukausipalkka kyseessä olevaan kuukauteen sisältyvien työpäivien lukumäärällä ja kertomalla saatu päiväpalkka lomajakson työpäivien lukumäärällä.

Vuosilomapalkka maksetaan yleensä ennen loman alkamista. Se voidaan maksaa myös yrityksen normaalina palkanmaksupäivänä, ellei työntekijä erikseen pyydä lomapalkan maksamista ennen vuosiloman alkamista. Mikäli työntekijällä ei ole oikeutta vuosilomaan, hänellä on oikeus saada lomapalkan sijasta vuosilomakorvaus, joka maksetaan viimeistään 30.9. mennessä.

Työntekijällä on oikeus lomakorvaukseen myös silloin, kun hän käyttää oikeuttaan vuosilomalain mukaiseen lomaa vastaavaan vapaaseen. Tällöin lomakorvaus on maksettava vapaan yhteydessä samoin periaattein kuin lomapalkkakin.

lomakorvaus prosentti 2013

Jos teet työntekijänä viikko- tai kuukausipalkalla alle 14 päivänä kalenterikuukaudessa työtä, vuosilomapalkka on 9 prosenttia. Mikäli työsuhde on jatkunut lomanmäärätymisvuoden loppuun mennessä vähintään yhden vuoden, saat 11,5 prosenttia lomanmääräytymisvuoden aikana työssäolon ajalta maksetusta maksettavaksi erääntyneestä palkasta. Tähän ei lasketa mukaan hätätyötä tai sopimuksen mukaisesta ylityöstä maksettavaa korotusta.

Lomakorvaus laskeminen

Lomakorvauksen laskeminen jos olet kuukausipalkalla toistaiseksi voimassaolevassa työsuhteessa:

Työntekijä saa sopimuksensa mukaisen kuukausipalkan myös vuosiloman ajalta. Loma-ajan päiväpalkka saadaan jakamalla lomalle lähtiessä voimassa oleva kuukausipalkka luvulla 25. Päiväpalkka taas kerrotaan ansaittujen lomapäivien määrällä.

Peruskuukausipalkan pohjalta laskettu vuosilomapalkka tasataan seuraavana palkanmaksupäivänä. Työntekijä saa siten niiltäkin kuukausilta, joina lomaa pidetään, peruskuukausipalkkaa yhtä paljon kuin jos olisi töissä. Sinun vuosilomapalkkaasi lisätään vielä lomanmääräytymisvuoden aikana maksettujen lisien ja sunnuntaityökorvausten summasta 9 % tai 11,5 % lomakorvauksina, riippuen siitä kuinka kauan työsuhteesi on ollut voimassa.

Esimerkkilaskelma:

Jos kuukausipalkkasi on 2500, se jaetaan 25:llä ja saadaan 100€, josta muodostuu lomapäivän palkkasi

Jos lomapäiviä on vaikka 24, se kerrotaan lomapäivän palkalla (100€) ja saadaan = 2400 €. Tästä muodostuu lomapalkan osuus peruskuukausipalkasta

Kaikki lisät ympätään vielä samaan pottiin ja sinun pitää katsoa paljonko erilaisia lisiä on maksettu lomanmääräytymisvuoden aikana. Tässä tapauksessa niitä on vaikka 1200 € ja olet ollut yli vuoden työsuhteessa, jolloin kertomisprosentiksi muodostuu 11,5 %

11,5 % x 1200 € = 138 €. Koska lisät maksetaan suhteessa täyteen kuukauteen, sinun täytyy jakaa summa ensin 30:llä ja sitten kertoa lomapäiviesi määrällä.

eli 138€ : 30 x 24 = 110,4€

Yhteensä kesälomapalkaksesi lomakorvauksineen muodostuu: 2400€ + 110,4€ = 2510,40 €.

Lomakorvauksen laskeminen jos tilapäisessä työsuhteessa:

Asiassa on jos jonkinlaista muuttujaa mukana, niin helpoin tapa selvittää asia on ottaa käteesi kaikki palkkatositteesi, laskea summa yhteen ja katsoa paljonko kokonaisummasta on 9 % tai 11,5%, – jolloin saa karkean aavistuksen lomakorvauksesi määrästä.

Esimerkiksi jos olet yhteensä saanut kesätyöpalkkaasi 10 000 euroa, sinulle tulee antaa lomakorvausta summasta 9 % eli 900 euroa.  Kannattaa muistaa, että alle yhden vuoden työsuhteissa lomakorvausta kertyy 9 % palkasta ja vähintään yhden vuoden työsuhteissa 11,5 % palkasta.

Lomakorvaus lomaraha

On tärkeää tehdä ero lomarahan ja lomakorvauksen välillä. Lomaraha tarkoittaa lomaltapaluurahaa ja sen maksaminen ei perustu vuosilomalakiin vaan joko työehtosopimukseen, työpaikalla noudatettuun käytäntöön tai työsopimukseen. Työntekijällä ei välttämättä ole mitään oikeutta lomarahaan. Sinun kannattaa katsoa työsopimuksesi tai työehtosopimuksesi läpi, että miten asian laita on. Jos olet oikeutettu lomarahaan (lomaltapaluurahaan), sitä maksetaan vakiintuneen käytännön mukaan 50% lomapalkan määrästä.

Lomakorvaus taas on rahallinen kompensaatio kertyineistä vuosilomista, mitä sinä et ole pitänyt. Toinen on lakisääteisesti pakko maksaa ja toinen riippuu sopimuksista.

Lomakorvaus kesätyö

Helpoin tapa laskea lomakorvauksesi määrä kesätöissä, on laskea koko kesän kokonaispalkka ja laskea siitä summasta 9%. Esimerkiksi 8000 euron kesätienestit oikeuttavat 720 euron ”bonukseen” kesän lopussa.

Tuntipalkkaisen lomakorvaus ja lomakorvaus osa-aikatyössä

Asiassa on jos jonkinlaista muuttujaa mukana, niin helpoin tapa selvittää asia on ottaa käteesi kaikki palkkatositteesi, laskea summa yhteen ja katsoa paljonko kokonaisummasta on 9 % tai 11,5%, – jolloin saa karkean aavistuksen lomakorvauksesi määrästä.

Leave A Response

* Denotes Required Field